En ollut tehnyt kukkia tarpeeksi aiemmin, joten vielä jutellessani pari tuntia Tiinan kanssa puhelimessa, sain tämänkin mansetin valmiiksi. Kaverini Piitu onkin joskus sanonut, jos on vaan vähän aikaa, niin Taavalle ei kannata soittaa ja Maijun kanssa meillä on yleinen vitsi, että vaikka hiljaisia ollaan, niin ehkä meiltä ei puheen aiheet reilun tunnin jutteluiden jälkeen vielä loppuneet...
Aiemmin mainitsin, että kaikille on jäänyt jotain kynttiläkippoja kaappeihin, joille ei joko ole paria ja/tai ei yksinään ole minkään näköinen. Mulla oli nyt sitten tällainen kuppi liikaa ja siihen Pappa teki alustan ja mä mansetin. Lopputulokseen olen tyytyväinen.

Käytän siis vain ja ainoastaan lasihelmiä, ettei tarvitse pelätä mansetin syttyvän tuleen, joskin tässä kuvassa oleva kynttilä ei sovellu poltettavaksi tällaisessa kupissa, mutta kuvasin sen, koska mulla ei ollut muuta sinistä, väreiltään sopivaa kynttilää tähän.
Riiivö tosin ihastui, että tässä olisi aivan ihana tiara hänelle...