Mua ei oikeastaan ole tarvittu tämän vaihtarin kanssa, tytöt ovat keskenään menneet ja touhunneet. Tänään olivat Jumbossa, kun mä nukuin.
Ruoka hiukan on tuottanut ongelmia... ei maistunut Lindströmin pihvit ja keitetyt perunat, raparperikiisselikin oli omituista ja mun raparperivadelmapiiras ei pudonnut kanssa. Hiukan jo epäilin, että kohta näkee nälkää, kun on muutenkin niin pieni ja siro.
Eilen tein sitten lasagnea ja se jo meni vähän paremmin, mutta tänään sitten päädyin tekemään kanasta ehkä hiukan kiinalaista ruokaa muistuttavaa ja keitin jasmiiniriisiä.
(Ruskistin siis kanasuikaleet wokkipannussa. Sitten kuullotin sipulit, kesäkurpitsat ja paprikat, lisäsin kasvislientä ja keitin tovin. Laitoin kanat takasin pannuun ja hiukan suurustin kastiketta. Maustoin pippurilla ja curryllä.)
Tätä meni jo kaksi annosta, kun olikin pari päivää nähnyt nälkää ;-D
Sain kokeilla myös syömäpuikkoja, mutta ei ne ole mun juttu. Olen käyttänyt aiemmin puisia, mutta nämä olivat muoviset ja pirun liukkaat, rinnuksille päätyi enemmän kuin suuhun, joten vaihdoin haarukkaan. Tytöt kyllä vetivät puikoilla ihan noin vaan, Riiviökin oli elementissään.
Onneksi tein tätä ruokaa sen verran paljon, että riittää myös huomiseksi ja tyttöjen tarvii vaan keittää riisiä. Koko kolmea viikkoa en kyllä suostu syömään kanaa ja riisiä ja Riiviö taas ei syö lihaa. Kalakaan ei kuulu meidän ruokavalioon juurikaan.
Mutta nyt lähdetään tukihenkilökoulutukseen ja samalla tapaamaan uusia isäntäperheitä, joilla on vuosivaihtarit vasta tulossa puolessa välissä kuuta. Mä toimin tukihenkilönä perheelle, jonne tulee poika Uudesta Seelannista.